***
Viimeisin teksti ja kuvat näkyvät blogissa aina ensimmäisenä. Jos haluat seurata blogia aikajärjestyksessä, klikkaa sivulinkkejä blogin oikeassa laidassa. Kun klikkaat kuvaa, näet sen normaalikoossa (1024 x 768).

tiistai 23. kesäkuuta 2009

22.6. Bolivia, La Pazissa vielä

Iltapäivällä alkoi vatsa jo vaatia täytettä. Löysin huomaamattoman pikkuravintolan yhden talon toisesta kerroksesta ja kun siellä oli muitakin syöjiä, liityin joukkoon. Alkuruuaksi oli tosi iso lautanen hyvää vihanneskeittoa, pääruuaksi kanankoipi sekä riisiä, perunaa ja kastiketta. Myös salaatti, leipä ja jälkiruokavanukas kuuluivat ateriaan. Hinta oli 11 boliviaanoa eli 1,10 euroa.

Sitten kävin etsimään automaattia, josta saisi dollareita. Nimittäin Arequipan bussiasemalla olen huomenna myöhään illalla ja silloin ei huvita lähteä automaateille. Huone pitää siellä maksaa ja taas aamulla hyvin aikaisin koetan löytää bussin Pisco nimiseen paikkaan. Siellä on luonnonsuojelualue ja kalastajien kyliä. Mutta sielläkin olen varmaan aika myöhään. Pitää siis olla dollareita hostelleihin ja bussimatkoihin. Niihin ne käyvät hyvin, mutta katukauppiaille on parempi tarjota paikallista rahaa. Sata dollaria sainkin nostettua ja se riittää nyt aika pitkälle. Boliviaanot olen aika hyvin kuluttanut loppuun, joiten niitä ei tarvitse takaisin vaihdella.

Niin, linja-autoaseman edessä jo aamulla huomasin H1N1-influenssavalistusta antavan hoitajaparin. Kyllä ihmiset vakavana kuuntelivat. Mutta olen edelleen sitä mieltä, että asiasta vouhotetaan turhaan. Virus tulee kiertämään joka maan joka tapauksessa, näillä varotoimilla sen leviämistä saadaan vain lykättyä viikkoja tai kuukausia. Ja nyt alkuvaiheessahan se olisi helppo sairastaa, jos tauti on kerran tullakseen. Puolen vuoden päästä voi olla jo terkkarit aika tukossa.

Toinen ihmeellinen juttu täällä ovat katujen kulmissa touhuavat aasit ja seeprat. Näin niitä jo eilen, mutta en ymmärtänyt, mikä on homman juju. Täällä on paljon vilkasliikenteisiä risteyksiä, joista jalankulkijat ei tahdo päästä millään yli. Aasit ja seeprat heiluvat autojen seassa ja pysäyttävät välillä liikenteen niin, että ihmisetkin mahtuvat kulkemaan. Jos joku auto ajaa suojatielle, seepra voi vaikka rojahtaa sen konepellille. Ja koko ajan nämä elukat touhuavat pilke silmäkulmassa. Paljon muutahan pukujen kantajista ei näykään kuin silmät.
Yleinen tapa täällä on myös äänimerkin käyttö. Jos autoilija näkee jalankulkijan joka edes näyttää harkitsevan kadun ylitystä, hän soittaa torvea varoitukseksi. Ja sitten tietysti torvella tervehditään kavereita ja huomautellaan toisia autoja. Eli meteli kaduilla on melkoinen. Kovin saasteiselta ilma ei onneksi tunnu.

Yhden lehtikioskin nurkalla huomasin, että lehtien etusivuillahan on kuvia sieltä Tiwanakun juhlasta. Ostin La Razón nimisen ja siinä on kahden sivun juttu aymaroiden uudesta vuodesta. Virallisesti juhlan nimi on Willkakuti eli auringon paluu. Juhlassa oli ollut väkeä ennätysmäärä, n. 40 000. Aymaroiden ajanlaskun mukaan nyt alkoi vuosi 5517. Paikalla oli ollut myös 25 diplomaattia mm. EU:sta. Juhlat oli alkaneet jo perjantai-iltana klo 22 kansanmusiikilla ja bolivialaisella rokilla. Lehdessä myös todetaan, että jo aamuneljältä olivat nuoret, miehet ja naiset täydessä kännissä juhlapaikalla ja Tiwanakun kaduilla. Että ihan niinkuin Suomessa.

Huominen ja sitä seuraava päivä menevät bussissa istuessa. Mitään uutta en todennäköisesti ehdi nähdä, joten seuraava tarina ja kuvat tullevat Piscosta. Kaupungin vieressä on siis Paracasin luonnonsuojelualue ja mahdollisuus tehdä veneretkiä eläimiä katsomaan. Paracasia sanotaankin köyhän miehen Galapagos-saariksi. Eli juuri sopiva paikka lieksalaiselle. Lisää siis parin päivän päästä.


Sikainfluenssavalistusta bussiaseman edessä.

Pikkubussit keräävät matkustajia torialueen laidalla.

Autot ja ihmiset luovivat torikadulla.

Väkeä ostoksilla oli aika paljon.

Katukonekirjoittaja.

Aasit, jalankulkijoiden turva.

Myös seeprat osaavat ohjata liikennettä.

Liikenteen virallinen valvoja.

Yksi nurkkaus on varattu mielenilmauksille.

En osaa ihan tarkkkaan kääntää, mutta näin tässä suurinpiirtein lukee:
OLEMME BOLIVIALAISIA.
AYMARAN JA KETSUAN VEREN KAUTTA VAADIMME SAADA TAKAISIN ELÄMÄMME SÄÄSTÖT. EMME OLE KAPITALISTEJA, EMME OLE VASTAVALLANKUMOUKSELLISIA. EMME PIDÄ ULKONALIIKKUMISKIELLOISTA KADUILLA.

1 kommentti:

  1. Kyllähän se viesti jo tuostakin selviää, mutta käännöstä voisi vähän täsmentää.
    OLEMME BOLIVIALAISIA
    Suonissamme virtaa aymara- ja ketsua-veri
    Vaadimme takaisin elämämme säästöt
    Emme ole kapitalisteja
    Emme ole salakuljettajia
    Emme halua joutua kadulle (siis häädetyiksi kun rahat on loppu)

    VastaaPoista