Kun olin mielestäni jo tarpeeksi kuvia ottanut, lähdin pihalta kadulle - mutta yllätys yllätys: sieltähän tuli lisää kouluja. Oli panhuilin soittajia ja muutamilla tytöillä oli puvuissaan isot härän kuvat. Pakko oli siis kuvata lisää ja palata pihaan. Ja vähän ajan päästä taas katua pitkin tuli uusia kouluja. Ilta alkoi jo hämärtyä ja minua kiinnosti tietää, mikä ihmeen juhla tämä oli. Seinävaatteessa luki "Juegos Florales", mutta ei se minulle mitään sanonut.
Sitten pihalle tulivat opettajat ja perustivat oman piirin, jossa tanssi alkoi. Tyyliä oli kyllä monenlaista. Menin kyselemään muutamilta opettajilta, puhuisiko joku englantia. Vanhempi miesopettaja löytyikin, ja hän selitti, että tämä juhla on kerran vuodessa. Tänään on jo ollut tanssikilpailu ja nämä ovat tavallaan päättäjäiset. Huomenna on runonlausuntaa, näytelmiä ja muuta. Koululaiset olivat aloittaneet tanssin jo aamuyhdeksältä ja nyt puoli kuudelta oli vielä täysi meno päällä. Tämä opettaja kyseli kaikenlaista Suomesta ja matkastani ja sanoi sitten, että minun on pakko lähteä tanssimaan. Siihen opettajien väliin ahtauduin ja tämä ope otti kuvia. Sitten hän sanoi, että pitää mennä kuvaan tyttöjen kanssa. No sehän sopi myös. Minä puolestani kuvasin häntä tytöt kainalossa hänen kamerallaan. Siis tässä ei nyt ole mitään seksuaalista hyväksikäyttöä, vaan eteläamerikkalaista ilonpitoa. Tanssimaan olisi pitänyt jäädä koko illaksi, mutta sanoin että pitää mennä hotellille syömäänkin. Ostin tullessa sämpylöitä, kokista ja hampurilaisen, mutta eipä nälkä vielä ahdistele.
Kuvia otin niin paljon, että laitan ne tähän pikkukuvina ilman tekstejä. Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti