17.6. Arequipasta Punoon

Bussin Punoon piti lähteä aamuyhdeksältä, mutta matkustajia ei ollut tarpeeksi, joten matkaan lähdettiin vasta kymmeneltä, kun paikat alkoivat olla täynnä. Bussi oli kaksikerroksinen, samantyyppinen kuin La Cruz del Surillakin, mutta sisustukseltaan vaatimattomampi. Ja matkustajat olivat lähes kaikki paikallisia, turisteja ei näkynyt. Ennen lähtöä bussissa kävi nainen kauppaamassa sitruunoita ja toinen myymässä mehua. Minä olin kyllä ostanut eväät jo linja-autoaseman kioskeista. Kun bussi lähti matkaan, kyytiin tuli vielä poika, joka soitti panhuilua. Jossain hän sitten vain hyppäsi pois. Sitten yksi silmälasipäinen siististi pukeutunut mies piti pitkiä esitelmiä Perusta, espanjaksi tietysti. Arvasin jo että jokin taka-ajatushan siinä on, ja lopuksi hän alkoikin myydä jotain jauhetta, joka kai auttaa kaikkiin vaivoihin. Sitten tuli toinen esitelmä hampaiden sairauksista ja kaupan oli jotain ainetta, joka valkaisee hampaat ja estää karieksen. Ikkunasta näkyi etupäässä autiomaata ja siellä missä ruohoa kasvoi, oli myös eläimiä. Lehmiä ja laamoja oli paljon, myös alpakoita, vikunjoita ja kaksi flamingoakin bongasin yhdellä pikkujärvellä. Tietöitä oli vähän väliä ja meno muutenkin hidasta, niin että Punoon saavuttiin vasta neljän jälkeen.

Otin bussiasemalta polkupyörätaksin hotelliini, pitihän sitäkin kokeilla. Maksoi 1,50 solea eli 35 senttiä. Muutenkin täällä ihmiset näköjään käyttävät pyörä- tai mopotakseja, taksiautoja ei liikaa näe. Tämä majapaikkani onkin tällä kerta oikea hotelli, Hotel El Lago. Huoneessa on satelliitti-tv, langaton netti ja onneksi lämmitin. Nimittäin yöt täällä ovat aika kylmiä, olemmehan 3822 metrin korkeudessa. Päätä on vähän särkenyt pitkin päivää, voi johtua tästä korkeudesta.

Tavarat purettuani lähdin kaupungille ja heti alkoi kuulua rummutusta ja torvisoittoa. Katua pitkin tanssi koululaisia karnevaaliasuissa soittokuntien säestämänä. Mutta tästä karnevaalista kirjoitan oman jutun ja kuvia siihen tulee varmaankin sata.

Huomenna on yhdeksältä kolme tunnin retki uro-intiaanien kelluville kaislasaarille, sinne siis menen. Iltapäivä menee varmaaan kaupunkia katsellessa ja perjantaina lähden bussilla Boliviaan, La Paziin. Tiet Cuscoon ovat nimittäin edelleen poikki eikä sinne nyt kuulemma ulkopuolisia haluta. Boliviassa on rauhallista.

Mutta tässä matkakuvat Arequipasta Punoon, lähes kaikki on otettu bussin ikkunasta.


Ravintola autiomaassa.

Viljelyksiä laaksossa.

Autiomaassa liikkuvat pääasiassa bussit ja rekat.

Taukopaikka. Banjot (vessat) oikealla.

Laamalauma.

Mitä vuoria lienevät?

Tila autiomaan rinteellä.

Tiilenpolttouuneja Juliacan liepeillä.

Mopotaksi Juliacassa.

Ensinäkymä Titicaca-järvelle.

Asumus Punon liepeillä.

Titicaca.

Toinen näkymä järvelle.

Punon kaupunkia ja Titicaca-järvi.

Punon kaupunkia.

Toinen näkymä Punoon.

Kolmas näkymä Punoon.

Neljäs näkymä Punoon.

Viides näkymä Punoon.

Mopo- ja pyörätakseja Punon kaduilla.

Hotellihuone 1.

Hotellihuone 3.