***
Viimeisin teksti ja kuvat näkyvät blogissa aina ensimmäisenä. Jos haluat seurata blogia aikajärjestyksessä, klikkaa sivulinkkejä blogin oikeassa laidassa. Kun klikkaat kuvaa, näet sen normaalikoossa (1024 x 768).

tiistai 16. kesäkuuta 2009

14.6. Chauchillan muinaishaudat ja Jennyn savipaja

Sorry, tästä postista on teksti kadonnut jonnekin. Joka tapauksessa keskellä autiomaata sijaitseva hautausmaa oli hyvin erikoinen paikka. Alue oli löydetty vasta parikymmentä vuotta sitten, mutta jo sitä ennen haudanryöstäjät olivat vieneet kaiken arvokkaan ja luut oli levitelty pitkin aavikkoa. Arkeologit sitten keräilivät muumiot ja luut avonaisiin hautoihin nähtäväksi. Vettähän täällä ei sada, mutta pikkuhiljaa muumiot varmaan rapautuvat. Hilda oli erittäin hyvä opas, joka tiesi todella paljon inkojen historiasta.


Hiekka pyörteili edellämme, mutta pakeni koko ajan alta.

Autiomaata Nazcan liepeillä. Vuorilla on kuulemma paljon kaivostoimintaa.

Hiekkamyrsky.

Oppaani Hilda. Hän on muuten eronnut ja 12-vuotiaan pojan äiti.

Gringo Lieksasta.

Luunkappaleita on vieläkin pitkin hietikkoa.

Arkeologit ovat asetelleet luut vähän liian siististi.

Tämä on lapsen muumio.

Näky on välillä aika makaaberi.

Olisiko mies ja vaimo?

Pellava on värjätty punaiseksi eräästä kaktuskuoriaisesta saatavalla värillä.

Nurkassa pikkulapsen kalmo.

Hiukset ovat säilyneet ihmeen hyvin.

Tällä vainajalla kylkiluut vähän törröttää.

Edessä taas pikkulapsi.

Keskimmäisellä vainajalla on vielä silmät kuopissa.

Yleensä vainaja puettiin tavalliseen pellavaan, ei juhla-asuun.

Ruukkuja tietysti tarvittiin seuraavassa elämässä.

Tamä vainaja oli haudattu muista erilleen samaan hautaan.

Jotkut muumiot olivat kuin Hollywoodin lavastajien käsialaa.

Tältä taitaa puuttua pää, mutta jalka on tallella.

Välillä hävetti kuvata vainajia.

Muutaman kymmenen vuoden jälkeen näistäkään ei liene paljon jäljellä.

Tällaisilla katoksilla haudat on suojattu.

Vielä yksi hauta...

...ja toinen.

Paluumatkalla löytyi myös tällainen hautausmaa keskeltä aavikkoa.

Hautausmaan jälkeen Hilda vei minut vielä erääseen keramiikkapajaan, jossa sain seurata keramiikan valmistusta käsin. Tämä Jenny tekee savitavaroita aitojen inkaesineiden mallin mukaan. Saveen hän lisää erikoista hiekkaa ja värit tekee itse eri mineraaleista. Kiilto astioiden pintaan saadaan lapiksella hiomalla. Hienoja astiat olivat eivätkä olisi maksaneet paljon, mutta kun laukkuun ei tällä reissulla mahdu yhtään mitään ylimääräistä. Ei tavaroita kyllä tuputettukaan.

Sitten vielä kävimme katsomassa erään kaivosmiehen esittelyä. Eri mineraaleja hän näytti ja kertoi miten esim. kulta siellä päin erotetaan muusta kivestä. Mutta se ei enää jaksanut kiinnostaa.

Joka tapauksessa antoisa päivä, muuta en voi sanoa.


Saven valaja.

Mikä tästä tullee?

Värit tehdään käsin mineraaleista, siveltimet on tehty oman lapsen hiuksista.

Lintu syö liskoa.

Polttouuni.

Taidetta 1.

Taidetta 2.

Taidetta 3.

Taidetta 4.

Taidetta 5.

Taidetta 6.

Taidetta 7.

Hilda ja Jenny.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti